Luottamus on valttia kasvavalla pelikentällä 

Startuppien perustaminen on helpottunut ja niiden määrä lisääntyy räjähdysmäisesti. Tämä kiristää kilpailua, siirtäen valtaa asiakkaille ja työnhakijoille. 

Samanaikaisesti kuluttajien luottamus mediaan ja korporaatioihin on laskenut jatkuvien skandaalien ja valeuutisten kaltaisten ilmiöiden myötä. Tämä näkyy asiakkaiden aiempaa negatiivisemmassa suhtautumisessa myyntiin ja markkinointiin. 

Mediaan pureuduttiin TechCrunchin Alexia Bonatsoksen kanssa. Hän tuomitsi mainosrahoitteisuuden, sekä siitä kumpuavan, himoihin vetoavan sisällöntuotannon syylliseksi median rapautuneeseen luottamukseen. Alexia korosti kuinka valeuutisten yleisyyteen vaikuttaa voimakkaasti internetin kaikenlaiselle sisällölle tarjoma yhdenvertainen alusta. 

Tilanne hankaloittaa liiketoiminnan kasvattamista; ja jos HubSpotin toimitusjohtajaa Brian Halligania on uskominen, vanhat kikat eivät enää toimikkaan samoin kuin ennen. Hän alleviivasi tarvetta markkinoinnin uudelle ”pelikirjalle” ja ehdotti tuoreita tapoja rakentaa luottamusta asiakkaisiin. 

Yksi Brianin ehdotuksista oli, rakentaa kymmenen kertaa kilpailijaa paremman tuotteen sijaan kymmenen kertaa parempi asiakaskokemus. Nopeasti kehittyvällä markkinalla tuotteen erinomaisuudesta kumpuava kilpailuetu kurotaan nopeasti kiinni, mutta yrityksen sisäisten prosessien mahdollistamaa ylivoimaista käyttäjäkokemusta on hankala replikoida. 

HubSpotin uusi markkinointimalli nojaa voimakkaasti erinomaisen asiakaskokemuksen tarjoamiin etuihin; asiakkuuksien säilyvyyteen, sekä positiiviseen puskaradioon ja suosituksiin. Brianin vinkki kasvua hakeville yrityksille olikin keskittyä ennen kaikkea asiakastyytyväisyyteen. 
 
 

Monipuolinen kulttuuri menestyksen perustana 

Luottamuksen rakentaminen vaatii oikeanlaisen yrityskulttuurin. Uuden aallon yritysjohtajat kuten Microsoftin Sataya Nadella luovat läpinäkyvää suhdetta asiakkaisiin ja työntekijöihin, perinteisten perinteisten medioiden sijasta. 

Vaikka läpinäkyvyys lisää luottamusta, ei se yksin riitä. Erityisesti parhaan talentin houkutteleminen vaatii yksilöllisen yrityskulttuurin joka resonoi oikeiden henkilöiden keskuudessa. 

Tähän kuuluu tärkeässä roolissa myös Slushissa usein toistunut monikulttuurisuuden teema. HubSpotin toimitusjohtaja mainitsi yhdeksi suurimmista virheistään sen, että palkkasi yrityksen alkuaikoina hyvin samanhenkisiä jäseniä. Yritys jonka työntekijät ovat kuin yhdestä muotista, houkuttelee lisää samanhenkisiä työnhakoijoita, mikä johtaa kulttuuriin, jota on hankala jälkeenpäin purkamaan. 

Yksipuolisessa yrityksessä syntyy yksinkertaisia ideoita, ja ongelmiin löytyy vain yhdenlaisia ratkaisuja. Miesvoittoinen IT-ala saattaa kuitenkin pian kokea muodonmuutoksen, sillä Supercell lanseerasi Slushin toisena päivänä non-profit koodikoulu Hiven. Koulu on avoin kaikille taustasta riippumatta, eikä vaadi aiempaa ohjelmoinnin osaamista. 

 Hive tulee osaltaan parantamaan Suomen koodarivajetta ja tarjoaa luontevan polun ohjelmointialalle myös sellaisille henkilöille, joita korkeakoulujen tietojenkäsittelytietede ei ole onnistunut houkuttelemaan mukaan. 

Tämä on todella hieno uutinen, sillä ohjelmoinnin tarve tulee vain kasvamaan myös ulkomainonnan puolella, dynaamisten aineistojen yleistyessä jatkuvasti. 

 

Luovuutta ja tekoälyä 

Tekoäly oli kuumaa valuuttaa myös tämän vuoden Slushissa. Erityisesti visuaaliseen tunnistamiseen pohjautuvat tekoälytoteutukset olivat yleinen näky Slushin käytävillä. Aihe kiinnostaa meitä erityisesti, sillä JCDecaux’n oma tekoälyanalyytikko VisualMind on kerännyt paljon positiivista palautetta, ja yrityksessä onkin havahduttu tekoälyn ja robotiikan tarjoamiin rajattomiin mahdollisuuksiin.

Kiinnostavimmat keskustelut aiheen tiimoilta käytiin Evergreen -lavalla, jossa Googlen Matt Jones ja Creative.ai:n Roelof Pieters paneutuivat tekoälyn ja luovuuden suhteeseen. 

Paneeli totesi tämän hetken mielenkiintoisimpien tekoälytoteutusten liittyvän AI:n hyödyntämiseen luovuuden välineenä. 

Luovat tekoälyt, ja napin painalluksella syntyvät tuotokset eivät sytyttäneet ainakaan Roelofia, ja konsensus olikin että tekoäly on parhaimmillaan optimointiongelmia ja ei-luovia tehtäviä ratkoessaan. 

 Aiempi kehitys on keskittynyt siirtymään analogisesta työtavasta digitaaliseen, jossa työtä tehostetaan tekoälyn ja automaation avulla. Nyt fokuksessa on kuitenkin tekoälyn hyödyntäminen luovan suunnittelun osana ja välineenä. Tämä nostaa pöydälle kysymyksen mitä käy ihmisen roolille, kun tekoäly ottaa osan luovasta prosessista harteilleen? 



Slush oli tänäkin vuonna täynnä toimintaa. Kiinnostavia puhujia ja innovatiivisia startuppeja löytyi enemmän kuin aikataulu antoi myöten. Ei auta kuin odottaa seuraavaan kertaan. Nähdään taas vuonna 2019!